lauantai 29. syyskuuta 2012

Ostoksia ja ruokapohdintoja


Lucya odottaessa on ollut liiankin paljon aikaa miettiä ja pohtia mitä kaikkea pitäisi ostaa koiralle. Paljon on tarjolla kaikkea tarpeellista ja välttämätöntä, mutta myös sitä ei niin tarpeellista.

Sänky tuli tilattua Ebaysta , sen pitäisi saapua lähipäiviä. Hinta olisi oli minimaalinen verrattuna Suomessa myytäviin.
Tytöt myös halusivat Lucylle jonkun ihanan pinkin remmin ja kaulapannan, eikä mulla itsellänikään ollut mitään sitä vastaan , joten Ebayn kautta tilattiin myös tämä remmi ja kaulapanta. 

Mutta jotta myös meidän miesväki kehtaa lähteä koiran kanssa lenkille niin ostettiin myös ihan perus nahkaiset remmi ja kaulapanta.
Koska Lucy tulee Kyprokselta jossa lämpötilat on hiukan eri luokkaa Suomen  ilmastoon verrattuna, oli selvää että pitää hommata myös vaatteita Lucylle. Villapaidalle löyty tekijä ja toiveena oli vaan että pitää olla pinkkiä ;)






Nyt kun vielä saataisiin Prinsessa Lucy kotiin ja kokeilemaan onko tavarat oikean kokoisia, mittojen mukaan ollaan osteltu ja toivottavasti ovat oikean kokoisia.

Kovasti olen myös miettinyt mitä ruokaa rupean koiralle syöttämään. Raakaruokintakin on käynyt mielessä , mutta ainakin vielä näin aluksi kallistuttiin kuivaruuan puoleen. Kaikenlaisia keskusteluja ja vertailuja on tullut luettua. Ja lopulta selväksi tuli että valitaan ruoka jossa lihapitoisuus on mahdollisimman korkea. Vaihtoehtoina pyörittelin Taste of Wildia, Orijenia ja Applawsia. Jälkimmäiseen päädyttiin kun sen saatavuus tuntui olevan parasta meidän lähieläinkaupoista.


Joitakin perusleluja tarttui myös mukaan kun käytiin ruokaostoksilla.


Chomper narulelu 

Ja herkkupaloja


lauantai 1. syyskuuta 2012

Tulisi jo.....

Kun päätös oli tehty ja Lucy varattu meille, tuli myös aika kertoa lapsille Lucysta.
Näytin kuvaa Lucysta lapsille ja kysyin "Olisko kiva jos meille tuli tämmöinen kaveri?" Vastaushan oli selvä, koska lapset olivat aina toivoneet meille koiraa. Kun kerroin että Lucy on meidän koira eivät lapset ensiksi meinanneet uskoa vaan luulivat minun huijaavan heitä. Lopulta kun sain heidät vakuuttuneiksi että Lucy todella tulee meille, oli meillä sillä sekunnilla neljä ilosta ja riemusta kiljuvaa ja hyppivää lasta.

Helmi askarteli heti "Lucy kalenterin" josta ruksaili pois päiviä sitä mukaan kun Lucyn tuleminen lähestyi


Lapset myös piirsivät kuvia Lucysta 


Lucy on puheissamme joka päivä, lapset jo jakavat ulkoilutusvuoroja ja miettivät mitä kaikkea voivat tehdä Lucyn kanssa. Jeremias jo lupaili ennen kun Lucysta kerroimme että jos me joskus saadaan koira niin hän on valmis jopa siivoamaan kaikki pissi -ja kakkavahingot ja oksennukset yms.... Saa nähdä miten käy tosipaikan tullen ;)

Odottavan aika on pitkä.
Kotonamme kuuluu aika usein :
" Voi kun Lucy tulisi jo! "